Humanitaarisen avun ja huoltotyöpalvelujen perusasioita: Kuinka lahjoituksia ja voimavaroja käytetään

Kun Tetonin pato sortui Idahossa vuonna 1976 aiheuttaen miljoonien dollarien tuhot, miltei yhdessä yössä 45 000 myöhempien aikojen pyhää järjestäytyi antamaan hätäapua. Kun hurrikaani Katrina iski vuonna 2005, mormonien avustusrekat saapuivat paikalle jo ennen kuin kansalliskaarti salli avun toimittamisen perille. Muutaman päivän kuluessa siitä, kun Etelä-Koreassa sattui suuria öljyvahinkoja vuoden 2007 loppupuolella, sadat vapaaehtoiset olivat paikalla suunnitelmineen ja tarvikkeineen lievittämässä tilannetta. Haitin maanjäristykseen vuonna 2010 vastattiin heti noin 73 tonnilla ruokaa ja hätäaputarvikkeita, ja kuukautta myöhemmin, kun Chileä ravisteli katastrofaalinen maanjäristys, sinne vietiin nopeasti lentoteitse telttoja, suojapeitteitä, tarvikkeita ja jopa vaippoja.

Kirkko haluaa auttaa hädänalaisia tulemaan ennen pitkää omavaraisiksi sekä vastata myös välittömiin tarpeisiin. Vielä kolme vuotta sen jälkeen kun vuoden 2004 tsunami aiheutti tuhoa Kaakkois-Aasiassa, kirkon humanitaaristen palvelujen henkilöstöä oli alueella tekemässä työtä paikallisten organisaatioiden kanssa tarjotakseen pitkäaikaista apua ja kehitystä.  Lisäksi kirkko lahjoittaa säännöllisesti pyörätuoleja, rahoittaa maailmanlaajuisia rokotusohjelmia, huolehtii puhtaan veden saannista, kouluttaa lääkäreitä ja vapaaehtoisia vastasyntyneiden elvytysmenetelmissä sekä tarjoaa koulutusta ja hoitoa sokeuden ehkäisemiseksi kaikkialla maailmassa etnisestä syntyperästä, uskonnosta tai kansallisuudesta riippumatta.

Vaikka kirkon humanitaarisen avun hankkeet ja merkittävät rahalahjoitukset saattavatkin olla joidenkin tiedossa, harva ymmärtää, että ne edustavat vain murto-osaa kaikista niistä kustannuksista ja voimavaroista, joita käytetään näiden hankkeiden toteuttamiseksi. Kovin hyvin ei ehkä tiedetä sitäkään, että kirkko rahoittaa monia muita avustusohjelmia, mukaan lukien laaja huoltotyö ja ammatillinen valmennus, sekä kuntoutus-, neuvonta- ja muut palvelut. Myöhempien aikojen pyhiin kuuluvat lääkärit, sairaanhoitajat ja muut kirkon jäsenet lahjoittavat näihin palveluihin joka vuosi miljoonia työtunteja. Tuhannet ammattilaiset ja vapaaehtoiset antavat auliisti ajastaan ja varoistaan hädänalaisille odottamatta kiitosta, julkisuutta tai palkkiota.

Samalla kun paastouhrit ja humanitaariseen apuun osoitetut lahjoitukset ohjataan lyhentämättöminä suoraan hädänalaisille, kirkko itsessään vastaa näihin ohjelmiin liittyvistä juoksevista ja hallinnollisista kustannuksista – ja niiden lisäksi voimavaroista, jotka tarvitaan varastotilojen rakentamiseen, humanitaarisen avun tarvikkeiden sijoittamiseen ja jakeluun eri puolille maailmaa, vapaaehtoisten kouluttamiseen ja niin edelleen. Vakaan infrastruktuurin ansiosta kirkko tarjoaa edelleen lievitystä miljoonien ihmisten nälkään, janoon, kärsimykseen ja köyhyyteen eri puolilla maailmaa ja antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuuksia tulla omavaraisemmiksi.

Miksi me annamme omastamme

Koska Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäsenet ovat Jeesuksen Kristuksen opetuslapsia, he pyrkivät noudattamaan Vapahtajan kehotusta ruokkia nälkäisiä, antaa juotavaa janoisille, majoittaa kodittomia, vaatettaa alastomia ja käydä katsomassa sairaita ja niitä, jotka ovat vankilassa (ks. Matt. 25:35–36).  Yksilöiden ja perheiden ponnistelujen ja kirkon ohjelmien ansiosta ajallista ja hengellistä apua on annettu miljoonille hädänalaisille.

Eräs äskettäinen Pennsylvanian yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen tekemä tutkimus (Penn-tutkimus) keskittyi aktiivisten Yhdysvalloissa asuvien myöhempien aikojen pyhien hyväntekeväisyyslahjoituksiin ja vapaaehtoistyöhön. Professori Ram Cnaan ja ryhmä tutkijoita analysoivat tutkimusaineistoa, joka oli saatu suuresta otoksesta eri puolilla maata asuvia kirkossa käyviä myöhempien aikojen pyhiä. Tutkimustulostensa perusteella tutkijat päätyivät toteamaan, että aktiiviset myöhempien aikojen pyhät ”tekevät vapaaehtoistyötä ja antavat lahjoituksia merkittävästi enemmän” kuin kansalaiset keskimäärin.  ”Asuinpaikastaan riippumatta he antavat hyvin runsaasti aikaansa ja rahojaan”, sanoi tutkimuksen johtaja Cnaan, joka on uskontoon perustuvien sosiaalipalvelujen asiantuntija. ”Myöhempien aikojen pyhät ovat mallikansalaisia sen myötä, että heillä on kuuliaisuuteen ja uhraukseen perustuva teologia ja he ovat lujasti sitoutuneita kymmenysten maksamiseen ja palvelemiseen.”

Lahjoitusten ja voimavarojen erittelyä

Seuraavassa on joitakin tapoja, joilla MAP-kirkon voimavaroja ja lahjoituksia hyödynnetään:

Kymmenykset

Myöhempien aikojen pyhät, jotka noudattavat raamatullista kymmenyskäytäntöä, lahjoittavat kymmenennen osan tuloistaan kirkolle. Näitä varoja käytetään

• jumalanpalveluspaikkojen ja muiden rakennusten tarjoamiseen jäsenille kautta maailman. Meillä on tuhansia tällaisia rakennuksia ja uusia otetaan jatkuvasti käyttöön, joskus useita viikossa.

• koulutusohjelmien tarjoamiseen, kuten yliopistojemme sekä seminaari- ja instituuttiohjelmiemme tukemiseen

• kirkon maailmanlaajuisen lähetystyöohjelman tukemiseen

• lähes 140 temppelin rakentamiseen ja toimintaan eri puolilla maailmaa sekä maailman laajimman sukututkimusohjelman hallinnoimiseen

• kirkon huoltotyöohjelmien ja humanitaarisen avun tukemiseen. Ne palvelevat ihmisiä kaikkialla maailmassa – sekä kirkon jäseniä että niitä, jotka eivät ole jäseniä.

Paastouhrit

Terveitä kirkon jäseniä kannustetaan paastoamaan kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina kahden peräkkäisen aterian ajan ja lahjoittamaan kirkolle se summa, jonka he muuten olisivat käyttäneet noihin aterioihin. Näillä varoilla autetaan ihmisiä paikallisissa seurakunnissa, joissa mormonien johtohenkilöt antavat luottamuksellisesti varoja avuntarvitsijoille. Johtohenkilöiden perimmäisenä tavoitteena on, että autettavista tulee ennen pitkää omavaraisia.

Humanitaarinen apu

Kirkko on ollut mukana yli 200 suuressa katastrofiavun hankkeessa, mukaan lukien vuoden 2011 maanjäristys ja tsunami Japanissa, vuoden 2010 maanjäristys Haitissa, vuoden 2010 maanjäristys Chilessä, vuoden 2010 tulvat Pakistanissa, vuoden 2009 tsunami Samoassa, vuoden 2009 taifuuni Filippiineillä, vuoden 2009 maanjäristys Indonesiassa, vuoden 2008 nälänhätä Etiopiassa ja moni muu vastaava tilanne. Kirkko luonnollisesti toteuttaa näitä hankkeita vastaanottajien kansallisuudesta tai uskonnosta riippumatta.

Kun katastrofi iskee, myöhempien aikojen pyhät tekevät yhteistyötä paikallisten viranomaisten kanssa ratkaistakseen, mitä tarvikkeita ja ruoka-aineita tarvitaan. Sitten tarvikkeet ostetaan tai kootaan paikallisesti tai lähetetään myöhempien aikojen pyhien varastohuoneista. Kun kiireisimpiin tarpeisiin on vastattu, kirkko etsii muita tapoja auttaa pitkäaikaisissa hankkeissa. Lähestymistapamme on aina auttaa ihmisiä tulemaan omavaraisiksi opettamalla heille taitoja ja tarjoamalla heille resursseja itsenäiseen elämään.

Kaikki nämä hankkeet ovat mahdollisia myöhempien aikojen pyhien sekä monien muiden armeliaiden ihmisten ja järjestöjen anteliaiden lahjoitusten ansiosta. Kirkon humanitaarisiin palveluihin annetut lahjoitukset menevät lyhentämättöminä hädänalaisille. Kirkko vastaa itse kaikista omista juoksevista ja hallinnollisista kustannuksistaan.

Vaikka kirkon hätäapu suurissa katastrofeissa herättääkin entistä enemmän mediahuomiota, myöhempien aikojen pyhät ovat mukana monissa muissa vähemmän näkyvissä hankkeissa. Kirkon humanitaarisen avun lisäksi lahjoituksilla rahoitetaan meneillään olevia maailmanlaajuisia hankkeita. Äskettäin käyttöön otetulla interaktiivisella sivustolla ldscharities.org näkyvät paikalliset hankkeet ja maailmanlaajuiset projektit, joita toteutetaan eri puolilla maailmaa. Paikalliset hankkeet perustuvat tarpeisiin, ja ne on räätälöity tietyille paikkakunnille yhdessä paikallisten johtohenkilöiden kanssa. Tällaisia projekteja ovat:

• Vastasyntyneiden elvytyskoulutus: elvytyskoulutuksen ja siihen liittyvien tarvikkeiden tarjoaminen terveysalan ammattilaisille ja järjestöille joka vuosi maissa, joissa on korkea lapsikuolleisuus.

• Puhtaan veden hankkeet: paikallisten yhteisöjen johtohenkilöiden kanssa tehty yhteistyö puhtaan veden tarjoamiseksi kaivojen ja muiden vesijärjestelmien muodossa sellaisissa maissa, joissa puhdasta vettä ei ole helposti saatavilla.

• Ruoan tuotanto ja ravitsemushankkeet: koulutuksen tarjoaminen perheille ja yhteisöille tuottavuuden ja omavaraisuuden lisäämiseksi kotiruokatuotannon ja ravitsemuskoulutuksen avulla.

• Pyörätuolien jakelu: yhteistyö paikallisten järjestöjen kanssa pyörätuolien tarjoamiseksi vammaisille.

• Näönhuolto: tarvikkeiden ja koulutuksen tarjoaminen paikallisille, päteville terveydenhuoltohenkilöille silmäleikkausten suorittamiseen ja sokeuden ehkäisemiseen.

• Lasten rokotukset: kumppanuus vapaaehtoisjärjestöjen kanssa rokotteiden ja rokotusten järjestämiseen tuhkarokkoa, hinkuyskää ja muita tauteja vastaan.

Näissä ohjelmissa tarvitaan lahjoitusten lisäksi myös lukuisten vapaaehtoisten aikaa, työtä, asiantuntemusta ja voimavaroja näiden palvelujen ylläpitoon tarvittavan koulutuksen ja työvoiman tarjoamisessa.

Huoltotyöohjelma

Vaikka humanitaarinen apu on ohjattu maailmanlaajuisesti yhteisöille ja yksilöille, jotka eivät kuulu kirkkoomme, myöhempien aikojen pyhät tekevät lahjoituksia myös huoltotyöohjelmaan, jonka ensisijainen tarkoitus on pitää huolta tarvitsevista kirkon piirissä. Tosin piispojen harkinnan mukaan paikallisilla varoilla voidaan auttaa, mikäli mahdollista, muita avuntarvitsijoita, jotka eivät kuulu kirkkoomme. Nämä palvelut toimivat sellaisten periaatteiden pohjalta, jotka kannustavat omavaraisuuteen ja itsekunnioitukseen. Esimerkki: näistä voimavaroista apua saaville annetaan tilaisuus tehdä työtä – kykyjensä mukaan – vastineeksi heidän saamastaan avusta tai jotta he voivat maksaa saamansa palveluksen palvelemalla jotakuta toista. Juoksevat kulut katetaan muiden rahoituslähteiden avulla.

Omavaraisuuteen, avunantoon ja hätäapupalveluihin liittyvät ohjelmat ja voimavarat ovat mahdollisia jäsenten lahjoitusten ansiosta. Ruokaa, vaatteita ja suojaa koskevien tarpeiden täyttämisen lisäksi näitä ovat ammatillinen kuntoutus ja työtilaisuuksien järjestäminen kansalaisille, siirtolaisille ja pakolaisille sekä muunlaisen neuvonnan ja adoptiopalvelujen sekä riippuvuuksista toipumisen tukiryhmien ja sosiaalisiin, emotionaalisiin ja hengellisiin haasteisiin vastaavien palvelujen rahoittaminen.

Ihmiset ovat yleensä riippuvaisia kirkon ruoka-avusta vain kolmesta kuuteen kuukautta, ennen kuin heistä tulee jälleen omavaraisia.

Vuonna 2011 huoltotyöpalveluissa palveli miltei 10 000 vapaaehtoista lähetyssaarnaajaa, jotka vastasivat sellaisista palveluista kuten työllistämiskeskusten johtaminen, englannin opettaminen vieraana kielenä, avioliittoon ja vanhemmuuteen kuuluvien taitojen opettaminen, maanviljely- ja lääkintämenetelmien kehittäminen ja vaatteiden jakelu.

Wall Street Journal -lehden kolumnisti Naomi Schaefer Riley huomautti, että myöhempien aikojen pyhien huoltotyöjärjestelmän ansiosta ”juuri kukaan ei jää vaille apua, ja samalla varmistetaan, ettei avunsaajista tule riippuvaisia koko eliniäkseen”.

Jatkuva koulutusrahasto

Lahjoitukset jatkuvaan koulutusrahastoon tukevat myöhempien aikojen pyhiä eräissä maissa Yhdysvaltain ulkopuolella, kun nämä pyrkivät hankkimaan teknistä, ammatillista tai akateemista koulutusta. Lainoja myönnetään minimikorolla, ja lainansaajat tekevät parhaansa maksaakseen lainansa takaisin mahdollisimman nopeasti, jotta he itse vapautuvat velasta ja rahaa saadaan näin muiden apua tarvitsevien käyttöön. Takaisin maksetut lainat ja lahjoitukset käytetään uusiin lainoihin sellaisille opiskelijoille, jotka täyttävät edellytykset niiden saamiseksi. Jatkuvan koulutusrahaston kaikki hallintokustannukset maksaa kirkko, joten lahjoitukset menevät lyhentämättöminä suoraan lainoihin. Näillä lainoilla on autettu yli 50 000 opiskelijaa, ja lainoista 90 prosenttia on ”maksettu eteenpäin”.

MAP-perhepalvelut

MAP-perhepalvelut käyttää hyväntekeväisyyslahjoituksia tarjotakseen neuvontapalveluja, jotka liittyvät riippuvuuksista toipumiseen, perheiden sisäisten ristiriitojen ratkaisemiseen, väkivaltaan tai muihin yksilöitä, pariskuntia ja perheitä koskeviin ongelmiin. Perheet maksavat näistä palveluista maksukykynsä mukaan. Lahjoitukset auttavat myös rahoittamaan täysiä adoptiopalveluja jäsenille ja tarjoamaan palveluja biologisille vanhemmille ja perheille (uskonnosta riippumatta). Lahjoitukset auttavat niitä, jotka eivät kykene itse rahoittamaan kokonaan näitä palveluja.

Mormon Helping Hands

Kirkko ylläpitää myös Mormon Helping Hands -ohjelmaa, joka tuo yhteen kirkon jäseniä ja heidän naapureitaan tarjotakseen yhteiskunnallista palvelua kaikkialla maailmassa. Nämä vapaaehtoiset, jotka ovat tunnistettavissa keltaisista paidoistaan tai liiveistään, auttavat ihmisiä, joiden elämään katastrofit tai muut hätätilanteet ovat vaikuttaneet. Vapaaehtoiset tekevät yhteistyötä myös valtiovallan ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa tukeakseen ja kohentaakseen yhteisöjä, joissa he elävät – he siivoavat puistoja, kohentavat julkisia rakennuksia ja suorittavat paljon muuta yhteiskunnallista palvelua. Ohjelma sai alkunsa Etelä-Amerikassa mutta on sen jälkeen levinnyt lähes joka kolkkaan maailmassa. Sadattuhannet myöhempien aikojen pyhät ja muut vapaaehtoiset ovat tämän ohjelman myötä lahjoittaneet miljoonia työtunteja yhteisöjensä hyväksi.

Aika

Kaikkia lahjoituksia ei tietenkään voi mitata rahassa. Aika on kallisarvoinen voimavara, ja myöhempien aikojen pyhät antavat sitä auliisti. Penn-tutkimuksen tulosten mukaan aktiivinen myöhempien aikojen pyhä tekee vapaaehtoista hyväntekeväisyystyötä 427,9 tuntia vuodessa (kuukausittain 35,6 tuntia, josta 57 prosenttia on uskonnollisiin tarkoituksiin). Pyhät käyttävät keskimäärin 150 tuntia vuodessa palvelemalla kirkon sosiaalisissa ja yhteiskunnallisissa hankkeissa, kuten kirkon maailmanlaajuisissa huoltotyön ja humanitaarisen avun ohjelmissa. Tutkimuksessa havaittiin, että yksittäiset jäsenet käyttävät lisäksi vuosittain 34 tuntia muihin yhteiskunnallisiin hankkeisiin, jotka eivät liity kirkkoon.  Yksistään kirkon huoltotyötiloissa tehtiin vuonna 2011 vapaaehtoisesti lähes seitsemän miljoonaa työtuntia.

Muut lahjoitukset

Myöhempien aikojen pyhät pyrkivät noudattamaan pyhien kirjoitusten neuvoa ”tehdä innokkaasti työtä hyvän asian puolesta”. Kirkon rahoittamien ohjelmien ohella on olemassa paljon muita hyviä hankkeita, ja jäseniä kannustetaan antamaan runsaasti ajastaan ja voimavaroistaan kaikin mahdollisin tavoin. Penn-tutkimuksen mukaan tyypillinen aktiivinen myöhempien aikojen pyhä lahjoittaa anteliaasti hyväntekeväisyyteen, joka ei liity kirkkoon.

Pyrkimys hyviin tekoihin

Kirkon huoltotyöohjelman menestys on niiden yksittäisten myöhempien aikojen pyhien ja heidän naapureidensa ansiota, jotka antavat vapaaehtoisesti varojaan, aikaansa ja tukeaan avuntarpeessa oleville. Näihin ohjelmiin annetun avun kokonaismäärää ei kuuluteta julkisuudessa, mutta se olisi millä mittarilla hyvänsä merkittävä. Kuten monet riippumattomat tutkimukset ovat osoittaneet, on selvää, että aktiiviset myöhempien aikojen pyhät antavat auliisti ajastaan ja voimavaroistaan. Myöhempien aikojen pyhät eivät anna omastaan siksi, että he saisivat kiitosta muilta, vaan he antavat, koska he seuraavat Herraa ja Vapahtajaa Jeesusta Kristusta, joka opetti meitä rakastamaan ja palvelemaan toisiamme. Kirkko on tietoinen Kristuksen varoituksesta olla ”tuomasta hurskaita tekojanne ihmisten katseltavaksi”. Samanaikaisesti se suhtautuu vakavasti Vapahtajan kutsuun: ”Loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaassa.” Kirkon avustushankkeet pyrkivät tähän tasapainoon.